Pääsiäisretken toiseksi päiväksi ja yöksi suunnattiin Porkkalanniemestä hieman lounaaseen päin, eli Kopparnäs-Störsvik-suunnalle Inkoon Degerbyhyn. Olin katsonut tätäkin paikkaa jo etukäteen ja kantavana ajatuksena myös tämän ulkoilualueen valinnassa oli lyhyt etäisyys Helsingistä ja merenranta-teema. Yöpyessä esimerkiksi Kopparnäsin suunnalla, tästä saisi lyhyehkön päiväkävelylenkin kun suunnattaisiin Kopparnäsista Störsvikiin ja sieltä takaisin. Päätettiin siis ajaa Kopparnäsin Rävberget -tulipaikalle ja kävellä sieltä rantoja pitkin koilliseen Störsvikin näköalapaikalle. Näistäkin kohteista löytyy hyvin tietoa alueita ylläpitävän Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta.
Kopparnäsin rantaa myötäilevä ulkoilureitti on varsin leveää baanaa ja reitti itsessään on rauhallinen ja nätti. Pääsiäisen tunnelma oli seesteinen, ja kenties harmaasta säästä johtuen vastaan tuli vain muutama hassu kulkija. Vaikka tännekin on helppo ajaa pääkaupunkiseudulta ja lähialueilta (Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi), niin saimme nauttia maisemista pääasiallisesti omissa oloissamme. Reitti, etenkin Kopparnäsin parkkialueilta aina Sandfjärdenin rannoille, sopii hyvin vaikka vaunujen kanssa kulkeville tai liikuntarajoitteisille. Hyvä päiväretkikohde tämäkin.
Täällä, kuten Porkkalanniemessäkin kävisin mielelläni kesällä ja vähän lämpimämmillä säillä. Rantoja pitkin olisi hienoa tehdä esimerkiksi melontaretki, koska hyviä tulipaikkavaihtoehtoja on useampi. Sopisi allekirjoittaneen kaltaiselle merimelontaakin aloittelevalle menijälle.
Kysyin paikallisilta kalastajilta näkemystä siitä mikä on alueen nähtävyys, ja hiekkarantoja mainostettiin innokkaasti. Sandfjärdenin ranta – josta löytyy keittokatokset, kaivot sekä käymälät ja käyntiä parkkipaikaltakin on vain kymmenkunta metriä – on visiitin arvoinen paikka. Sitä kauniimpi ja intiimimpi on kuitenkin Sandviken, puolisen kilometriä parkkialueelta rantaa pitkin koilliseen. Polku on tässä kohtaa vielä helposti kuljettavaa, Sandvikenin jälkeen sitten paikka paikoin jo pienempää kinttupolkua ja kalliota.
Ulkoilimme tästä Ålandsbergetin näköalapaikalle asti ja matkalla kävin haltioituneena tutkimassa ja tunnelmoimassa vanhan talon kivisiä perustuksia. Matkalla ihmeteltiin myös rannikolle muuttaneita joutsenia ja mietittiin kalaonnea rannan tuntumasta.
Kalamiehet kertoivat että Kopparnäs on suosittu kalapaikka, siikaa olivat aamulla sankoin joukoin pyytämässä pohjaongella. Saatiin mekin kala.
Yö vietettiin poikkeuksellisesti katoksen alla. Sää oli illalla harmaa ja sateinen ja yö enteili lumisadetta. Ennakoimme että tulipaikalle ei ole kuhinaksi asti väkeä tai aamutuimaan aikaiseen ulkoilevia perheitä. Tehtiin siis poikkeus ja nukuttiin yö katoksen alla kuivassa. Tavarat laitettiin siivosti piiloon, jottemme muiden osuessa paikalle olisi turhan tilasyöppöjä. Muita retkeilijöitä tai tulistelijoita ei kuitenkaan tulipaikalle enää saapunut ennen meidän lähtöä. Aamulla herättiin hyvissä ajoin laittamaan aamiaista ja juttelemaan kalamiesten kanssa, kerättiin itsemme pois seuraavien ulkoilijoiden tieltä. Harmaasta säästä johtuen jäivät ranta- ja kalamieskuvat ottamatta rantakallioilla.
Vaikka sää oli harmaa, oli pääsiäisretki kaikkinensa varsin rento ja piristävä. Kopparnäs tuntui myös olevan muiden retkeilijöiden suosiossa pääsiäisviikonloppuna vaikka ei seuraaviin herroihin törmättykään. Twiittaileva retkeilijä ja omaa blogia pitävä Timokin valitsi Kopparnäsin retkikohteekseen (retki Inkoossa ja Hangossa) ja lähikoordinaateille osui samaan aikaan jopa myös ympäri Suomea retkeilevä ja Hangosta matkansa aloittanut Tero (Seikkailu Suomen ympäri -FB-sivu). Molempien herrojen retkiin olen tutustunut verkossa ja nämä ovat kiinnostavaa luettavaa – kannattaa ehdottomasti tutustua myös heidän seikkailuihinsa!
timoanttalainen.com – Timon blogi
Seikkailu Suomen Ympäri – Tero Pylkkäsen seikkailu
Lähitulevaisuuden suunnitelmissani on kuvauskaluston upgreidaus, jonka jälkeen pääsen hiomaan kuvaustaitojani ja ottamaan perusLumiani kapasiteetin ylittäviä kuvia. Toistaiseksi kaikki kuvat on otettu Lumia 635 kännyllä. Niin monessa hienossa paikassa on tullut käytyä viimeisten parin vuoden aikana, että tuntuu jo rikokselta seikkailla näissä ilman kunnon kuvausvälineitä. 🙂
