Glad Luciadag!

Tänään vietetään Lucian päivää, eli valon ja toivon päivää. Pian tämän jälkeen koittaa talvipäivänseisaus ja alamme kirjaimellisesti kulkemaan kohti uuden vuoden valoa.

Lucian päivä on kuulunut oman nuoruuteni joulunaikaan ja luonut erityistä joulutunnelmaa. Ruotsinkielisessä koulussa vietettiin Lucian päivää joka vuosi perinteisin menoin. Lucian kulkiessa väen keskelle kauniissa saattueessa, laulaessaan tuttuja lauluja, oli tunnelma lämmin ja yhteys muihin tuntui vahvalta. Siitä tunnelmasta nautin edelleen.

Luciaa juhlittiin lukion loppuun asti. Lukion ensimmäisellä luokalla sain minäkin kunnian olla perinteinen, tumma ja pitkätukkainen Lucia. Lukiossa juhlintaan astui myös mukaan ripaus huumoria, kun ennen muinoin poikakouluna käynnistynyt lukioni jatkoi perinnettä kruunaamalla Luciaksi myös koulun pitkätukkaisimman ja parrakkaimman nuoren miehen. Kruunu, joka hänen päähänsä aseteltiin muodostui HK:n sinisestä lenkistä ja muistaakseni pienistä synttärikakkukynttilöistä. Entisen poikakoulun ilosanomaa jaettiin opettajille koteihin iltamyöhällä! Ne olivat loistavia, ilon ja naurun täyteisiä vuosia, nekin.

Näihin vuosiin asti olen tuntenut iloa, kun olen voinut seurata Luciakulkuetta myös senaatintorilta käsin. Tänä vuonna kaikki on toisin. Nautitaan kuitenkin tästä erityisestä ajasta läheisten kesken ja toivotaan valoa pimeyden keskelle, ihan jokaiselle!

Kuvat lokakuun ensilumilta (jotka sittemmin kertaalleen sulivat pois) Riisitunturilta.

 

ensilumi lucia Riisitunturi